8. Ovatko Tilastokeskuksen palkkatilastot luotettavia? Mitä virheitä niissä on?
Eivät ole. Ne eivät kuvaa reaalimaailmaa.
Neljä esimerkkiä
A. Palkka-aineisto ei ole edustava otos palkansaajista. 1. Siitä puuttuvat kokonaan maa-, metsä- ja kalataloussektorin työntekijät. He ovat pääosin pienipalkkaisia miehiä, eiköhän? 2. Siinä ovat aliedustettuina alle 30 hengen yritykset. 3. Siitä puuttuvat kokonaan ne järjestäytymättömät yritykset, joiden alalla järjestäytymisprosentti on yli 70.
Tilastokeskuksen
aineisto edustaa noin 1,6 miljoonaa palkansaajaa, kun verohallinnon
mukaan palkkatuloja saa vuodessa noin 2,8 miljoonaa henkilöä. Osa on
toki kausityöntekijöitä ja verotettavaa palkkatuloa saavia yrittäjiä,
mutta yli puoli miljoonaa palkansaaja on kuitenkin kateissa
Tilastokeskuksen palkka-aineistosta. Heitä ei aineistossa edusta
kukaan. Eräänä vuonna Tilastokeskus teki laskelman, jossa se otti
mukaan verotiedoista yrityksiä, joissa oli alle 6 henkeä töissä.
Miesten ja naisten palkkaero supistui tällä kokeilulla noin yhden
prosentin. Tällä kokeilulla Tilastokeskus itse osoitti, ettei sen
käyttämä palkka-aineisto ole edustava otos palkansaajista.
B. Tilastokeskuksen tuntipalkka lasketaan jakamalla kuukausiansio säännöllisen työajan tunneilla. Se ei kerro mitään sellaisen henkilön tuntikustannuksesta, joka tekee kokonaistyöaikaa. Heitä on yli 200 000. Esimerkiksi toimitusjohtajan kuukausipalkka jaetaan luvulla 165, jos hänen firmansa toimiston säännöllinen työaika on 38 tuntia viikossa. Kuitenkin toimitusjohtajan todellinen työaika on tutkimusten mukaan liki 240 tuntia kuussa. Tilastokeskuksen tuntipalkkatilasto ei ole reaalimaailmasta, vaikka Tilastokeskus lähettää sen EU:n Eurostatiin kuvaamaan Suomen palkkaeroa. EU:ssa nimittäin virallinen palkkaero lasketaan tuntipalkoista.
C: Tilastokeskus sanoo, että palkkatilastot kuvaavat säännöllisen työajan ansiota. Säännöllinen työaika määritellään Työaikalaissa eikä se saa ylittää 40 tuntia viikossa. Tilastokeskuksen palkkatilastojen työntekijöistä huomattava määrä tekee yli 40 tunnin työviikkoa saamatta siitä erillistä korvausta. Joten kyseessä ei ole Tilastokeskuksen ilmoittama säännöllisen työajan ansio vaan kokonaistyöajan ansio, josta on vähennetty tuntiperustaisesti maksetut ylityökorvaukset.
D. Ansiorakennetilaston (Structure of Earnings, suomennettu virheellisesti palkkarakennetilastoksi) palkkatiedot kerätään yksityisellä sektorilla syys- tai lokakuulta ja julkisella sektorilla vuoden viimeiseltä neljännekseltä. Aineisto ei siten edusta keskimääräistä vuoden kuukautta. Tilastokeskuksen kuukauden aineistossa on liikaa ylitöitä ja muita lisiä ja liian vähän lomia verrattuna aineistoon, joka saadaan jakamalla vuoden luvut kahdellatoista.