OSA 2
JATKOTUTKIMUKSEN
AIHEITA
1. Mieheltä
ja naiselta peritään samaa sotu-ym. maksuja, vaikka
kustannukset tuskin ovat yhtä suuret. (Naisten sairastuvuus
on suurempaa ja naiset saavat
enemmän
kansaneläkettä kuin miehet). Pyrin laskemaan seuraavaan
painokseen
tämän osuuden
vaikutuksen.
2.
Jatko-opintoihin valitaan enemmän naisia kuin miehiä, vaikka
ei ole osoitettu, että naiset olisivat miehiä
älykkäämpiä.
Opetusjärjestelmämme on siten epätasa-arvoinen sen
suhteen, ketä koulutetaan, ketä jätetään
kouluttamatta. Miehiä
jää siis koulutuksen ulkopuolelle, ja heidän sijastaan
koulutetaan heitä vähemmän
älykkäitä naisia.
Lasken seuraavaan painokseen tästä verovaroilla rahoitetusta
kustannuksesta naisten saaman tasa-arvon vastaisen hyödyn.
3.
Lääkäreiden palkkatutkimuksessa saatiin selville mm.
sellainen tulos, että miehet ovat
työteliäämpiä kuin naiset.
(Referaatista ei käy ilmi, onko luvuissa
mukana
myös palkaton ylityö.) He tekevät enemmän
päivystystä ja vapaaehtoisia lisävuoroja. Naiset
ovat enemmän vuorotteluvapailla,
osa-aikaeläkkeillä ja myös siirtyvät
eläkkeelle aikaisemmin. On
selvää, että jos työnantajan tarvitsee palkata
saman työmäärän tekemiseen enemmän naisia kuin
miehiä, se tuo työnantajalle lisäkustannuksia
(työtilat, työvälineet, ruokailu, parkkipaikat, atk,
puhelin yms).
Yritän laskea ensi painokseen tämänlaisen
naistentyönantajalle aiheuttaman
lisäkustannuksen suhteessa
palkkakustannuksiin, jotta voimme hyvittää
työteliäämpiä miehiä.
4.
Asevelvollisuuden haitallinen vaikutus miesten jatko-opintoihin.
Kun
puolet ikäluokasta suorittaa ylioppilastutkinnon ja vain noin 40 %
saa jatko-opintopaikan ensi
yrittämällä, merkitsee se sitä, että iso
osa joutuu pääsykokeisiin joko varusmiespalvelun
jälkeen tai kesken sitä. Jokainen tuon
palveluksen suorittanut tietää, kuinka haitallinen vaikutus
sillä on opitun päässä pysymiseen. Siksi
varusmiespalvelun suorittavat ovat hyvin epätasa-arvoisessa
asemassa oman
ikäluokkansa naisten kanssa. Tämä huomioitiin aikanaan
lisäpisteillä, mutta
sitten ne on
poistettu muka epätasa-arvoisina. Asiaa pitää tutkia:
Mikä on miesten
sisäänpääsyprosentti
ennen varusmiespalvelua ja mikä sen jälkeen. Jos eroa on, on
asialle tehtävä tasa-arvon nimissä jotain.
5. Palkattomat
ylityöt.
Kaikki tietävät, että Suomessa maan tapaan
kuuluu tehdä palkatonta ylityötä. Itsekään en
ole saanut elämässäni
tuntiakaan
ylityökorvauksia. Työhönottohaastattelussa yleensä
sovimme suullisesti, että ylityöt
on otettu huomioon
palkassa ja että kyseisen haastattelun jälkeen emme
keskustele
ylityökorvauksista. Eräässä
työpaikassa asiasta oli jopa maininta kirjallisessa
työsopimuksessa.
Toimin eräässä
työpaikassa luottamusmiehenä ja tiesin, että
tuollaiset
sopimukset ovat työaikalain vastaisia. Ekonomiliitto on laskenut
jäsenistönsä palkattoman ylityön olevan 8 tuntia
viikossa. Vaikka palkatonta ylityötä ei virallisesti
raportoida
työaikalaskemissa on myös Tilastokeskus tutkinut asiaa.
Miehet tekevät enemmän
palkatonta ylityötä
kuin naiset ja yritän saada tilastoista korjauskertoimen
laskelmaani.
14.10.2006 julkaistiin Helsingin Sanomissa
tutkimus, jonka mukaan akateemisesti koulutetut keskimäärin
neljä vuotta työelämässä olleet naiset
tekevät alle tunnin vähemmän työtä viikossa
kuin vastaavat miespuoliset työtoverinsa.
Esimerkiksi 50 minuuttia
vähemmän viikossa merkitsee 40 tuntisen työviikon mukaan
laskettuna yli kaksi prosenttia. Tutkittavaa siis
riittää jatkossakin.
6. Matkapuhelimen käyttö työasioissa
Itse sain ensimmäisen työnantajan
matkapuhelimen 1991 ja
silloin sitä piti pitää auki 24/7 työasioiden
hoitoon. Myöhemmin ostin (lisäksi) itselleni oman
matkapuhelimen ja työpuhelin oli auki arkipäivinä 07-19.
Paljonko miehillä ja naisilla on työnantajan puhelimia ja
kuinka paljon niitä käytetään
työasioiden
hoitoon varsinaisen työajan ulkopuolella?
Paluu
sisällysluettelosivulle