Naisten ja miesten välinen palkkaero on edelleen noin 20 % miesten hyväksi. Keskipalkkaisilla tämä tarkoittaa noin 2 500 markkaa kuukaudessa. Suurimmillaan ero on vaativissa toimihenkilötehtävissä ja pienimmillään matalapalkkatehtävissä.

Vuoden 1999 (neljäs neljännes) lopussa naisten keskipalkka oli 10 529 mk ja miesten 12 823 mk. Ero oli noin 2 300 markkaa. Vuoden 2000 (neljäs neljännes) lopussa naisten keskipalkka oli 10 941 mk ja miesten 13 330 mk. Ero oli noin 2 500 mk. Noin puolet palkkaerosta on sellaista, jolle ei löydy perustetta henkilöihin tai työsuhteisiin liittyvistä taustatekijöistä. Näitä ymmärrettäviä ja hyväksyttäviä syitä ovat ns. tuottavuustekijät, kuten esim. koulutus, työkokemus ja asema. Kun nämä poistetaan, jäävät jäljelle niin sanotut selittämättömät syyt, joita voi olla esim. rakenteellinen syrjintä.

Sitä, mistä naisten ja miesten palkkaero johtuu, ei ole pystytty tyhjentävästi selvittämään. Viime vuonna tasa-arvovaltuutetun toimistossa (nyk. sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikössä) käynnistyi tutkimus- ja seurantahanke, jonka tavoitteena on saada aikaan vertailukelpoinen palkkojen seurantakehikko, jonka avulla pystyttäisiin katsomaan, mitkä tekijät selittävät palkkaeroja. Tutkimus ei kuitenkaan poista palkkaeroja, vaan antaa tietoa palkkapolitiikalle.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä naisten ja miesten samapalkkaisuuden aikaansaamiseksi, että naiset ja miehet saavat samasta työstä saman palkan?

Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2001