1. Ajankäyttötilaston luokitus: Mikä on kotityötä?

Kotityön luokitus on feministinen 82-luokkaisessa luokituksessa.

Tämä siksi, että naisten työt on eritelty pienipiirteisesti, mutta iso osa miesten perheensä eteen tekemistä töistä on kaadettu luokkaan "Muut".

Mietipä asiaa hieman: Kun mies ottaa pihasta auton, ajaa torille, ostaa kalaa, ajaa takaisin kotiin ja perkaa kalat keittiössä, hän tekee koko ajan kotityötä. Mutta jos sama mies kävelee illalla rantaan, vie verkot vesille, soutaa takaisin ja seuraavana aamuna taas soutaa verkoille, nostaa ne, soutaa takasin, selvittää kalat verkosta ja perkaa ne, ripustaa verkot kuivumaan ja selvittelee pahnat - se ei ole kotityötä, vaan tietysti miehen ulkoilua! Äly hoi - järki älä jätä, huudahti suomalainen ennen.

                                        Katso tästä kotityön luokitus
En tiedä, kuka on luokituksen tehnyt, mutta kotityö-käsite saa siinä hyvin feministisen leiman. Koti on jotain muuta kuin perhe tai talous, sillä kotityöei tarkoita kaikkea miehen perheen hyväksi tekemää uurastusta. Jos kotityön luokitusta ei muuteta, tarvitsemme uuden käsitteen: "perheen hyväksi tehty työ".  

Jos tiedonkeruuaineisto olisi tallella, jonkun pitäisi tehdä tutkimus, jossa tarkateltaisiin työtä perheen hyväksi. 

Ns. perinteisistä "miesten töistä" kotityötä ovat vain: Lämmitys, vesihuolto, korjaus- ja rakennustyöt, kulkuneuvojen korjaus ja
huolto sekä pihan hoito.  Jos tilastoihin muuta merkitään, ne pistetään sarakkeeseen "Muut".

Kaikki muu luokiteltu kotityö on enemmän tai vähemmän ns. "naisten työtä", joka on eritelty viimeistä piirtoa myöten. Ja melkein kaikki kotityö löytyy neljän seinän sisäpuolelta. Osa ns. "miesten töistä" on "ulkoilua", osaa ei löydy mistään.


Lisäksi kotitöiksi on laskettu osa sellaisiakin toimintoja, jotka miesnäkökulmasta herättävät ihmetystä.  Esim. meikkien, vaatteiden ja kenkien shoppailu on "kotityötä".  Ja tietysti kotityötä ovat myös matkat shoppailukeskuksiin.

EU:ko syyllinen?

Yksi ongelma voi seurata siitä, että uutta tilastointia ohjataan EU:sta käsin. Suomen olosuhteet eivät tule huomioonotetuksi ajankäyttötilastontoimintoluokituksessa. Etelä- ja Keski-Euroopassa ei tajuta, että esim.seuraavat toiminnot poikkeavat meillä muiden EU-maiden käytännöstä:

- meillä tehdään mittavaa kotitarvekalastusta katiskoin, pitkäsiimoin ja verkoin,
- meillä on miljoonia tulisijoja, joita lämmitetään itse tehdyillä pilkkeillä
- meillä marjastus ja sienestys ovat jokamiehen oikeutta
- meillä valtio on ulkoistanut omistamiensa hirvien, peurojen ja
  kauriiden lukumäärän rajoittamisen hirviseurueille
- meillä on satoja tuhansia tonttien ja metsäalueiden omistajia,
  jotka tekevät itse tonttialueen, taimikon- ja metsänhoitotyöt
- meillä on lähes miljoona loma-asuntoa, omakotitaloja isoilla tonteilla
  ja  paljon omilla tiloillaan haja-asutusalueella asuvia

Lähes kaikki yllämainittuihin kiinteistöihin liittyvät työt on jätetty erittelemättä.

Katselin ajankäyttötilaston luokituslistaa ja totesin, että joku kaupunkilaisnainen on varmaan sen listan laatinut, koska suurta osaa minun miehisistä töistäni ei siltä listalta löytynyt, ei kotitöistä, mutta ei muualtakaan.


Seuraavat työt eivät löydy ajankäyttötilaston kotityön luokista (82 kpl), vaikka mielestäni miehet tekevät nämä työt perheen yhteiseksi hyväksi (nämä miehille, joilla on "kaupunkilaispäätyö"):

Metsän harvennus ja muut metsän hoitotyöt
Taimikon istutus, vesakon poisto, ruohikon poisto ja muu taimikonhoito
Sähkölinjojen raivaus
Harvennuksesta ja taimikosta kaadetun puun kuljetus ja teko polttopuuksi
Muu polttopuuhuolto (Tietävätkö EU-tutkijat, kuinka monta käsityövaihetta pilkkeen käsittelyssä on ennenkuin ne on saatu kannon nokasta uuniin?)
Teiden hoitotyöt kesällä ja talvella (kiinteistöllä, mökillä ja tienhoitokunnassa)
Ojitukset sekä vesien ja rantojen hoito

Pienkoneiden kunnostus ja huolto (Raivaussaha, moottorisaha, lumilinko ym)
Puutarhatraktorin ja mönkijän huolto

Metsälintujen pyynti  (Vuosisaalis n. 600 000 kpl)
Vesilintujen pyynti     (Vuosisaalis n. 600 000 kpl)
Jäniksen metsästys  (Vuosisaalis n. 260 000 kpl)
Hirvenammuntatornien rakennus ja ampumalinjojen raivaus
Riistan ruokintakatokset ja muu riistanhoitotyö
Hirvenmetsästys (yhtä hirveä kohti tehdään työtä noin 20 henkilötyöpäivää, eli noin 150 tuntia ja saalis on noin 180 kg/hirvi. Saalis on noin puoli hirveä per metsästäjä) Suomen vuosittainen hirvisaalis teuraspainona on noin 12,5 miljoonaa kiloa.
Hirvi- ja peurasaalis noin 100 000 sorkkaeläintä/vuosi.
Muiden haittaeläinten pyynti (peura, kauris, susi, ahma, karhu, ilves, supi, minkki,  jne)

Kotitarvekalastus ja kalojen perkaus (saalis käytetään itse) Suomen vuosittainen kotitarvekalastajien saalis on noin 38 miljoonaa kiloa. (Virkistyskalastus (saalis vapautetaan tai sillä ei ole käyttöä) on ulkoilua, sen myönnämme)
Ravustus
Kalastusvälineiden teko ja huolto
Kalaturojen rakennus ja muu kalavesien hoitotyö

Marjastus
Sienestys

Minä kalastan pelkästään verkko- ja katiskapyyntiä, saalis noin 100 kg vuodessa.  Perkaan kalat itse. Ei todella ole ulkoilua, vaan työtä! 

Yhteenveto:
1. Erittelemällä naisen kotityö pieniksi nimetyiksi osasiksi ja kaatamalla miehen kotityö isoiksi klimpeiksi ja yhteisnimikkeiden alle, vaikeutetaan hahmotusta kotitöistä.
Siinä ajassa, missä nainen tekee pariakymmentä erilaista kotityötä, mies saattaa tehdä vain kahta. Jos tilastonkeruuohjeiden mukana jaetaan esimerkinomaisesti tämäntyyppistä erittelyä, miten lomakkeen täyttäjä osaa kuvata omaa työtään oikein? Saattaa syntyä tilastoaineiston vääristymää.
2. Suomalaiset erityisolosuhteet huomioonottaen EU:n tilastointitapa kotityöstä ei kuvaa Suomessa miehen perheensä eteen tekemää työtä kokonaisuudessaan.

Paluu