Sukupuolilla on luontaisia eroja tutkimusten mukaan

18.2.2007 HS:n mielipideosastolla Kaarina Tonteri (psykologi, Savonlinna) kirjoitti sukupuolten luontaisista eroista. Hän mainitsi mm. seuraavaa: "Kaikissa tutkimuksissa on havaittu samat asiat: Keskimäärin tytöt ja naiset menestyvät miehiä ja poikia paremmin kielellisissä tehtävissä, kun taas pojat ja miehet hakkaavat naisväen kolmiulotteisuuden hahmottamisessa. Ero perustuu aivotoimintaan."

Ja toisaalla:" Synnynnäinen aivotyyppi on on myös pysyvä ominaisuus, jota ei voi eikä myös pidäkään muuttaa." Toisin sanoen, miesten ja naisten pääsy oppilaitoksiin ja siellä pärjääminen perustuu siihen, minkä tyyppisiä pääsykokeet/oppiaineet ovat. Jos peruskoulussa, lukiossa ja muissa oppilaitoksissa tytöt ovat paremmistona/enemmistönä, kysymys voikin olla sukupuolisesta eriarvoisuudesta, koska miesten ja naisten luontaisia aivotoiminnan eroja ei ole tasapuolistettu.

Asiasta tarkempaa tietoa haluavat voivat tutustua vaikkapa Cambridgen tutkijan Simon Baron-Cohenin suomennettuun kirjaan: "Olennainen ero: Totuus miehen ja naisen aivoista". Julkaissut Terra Cognita 2004, ISBN 952-5202-82-8 (nid), kirjaston luokka 14:13 BAR. Jos tämäkään kirja ei anna mielestäsi riittävästi valaistusta asiaan, kirjassa on 27 sivua lähdeviitteitä, joista löytyy lisää asiantynkää.

Sivulla 129 on mielenkiintoinen lause: Murrosiässä tytöt ovat hätkähdyttävät 2 vuotta edellä poikia kehityksessä. Lähde: Tanner, J.M. 1990:Foetus into Man:Physical Growth from Conception to Maturity. Suomen koululaitos ei ota tätä huomioon ja se näkyy poikien koulupärjäämisessä. Pojat eivät ole tyhmempiä kuin tytöt, mutta heille ei anneta heidän kehitystasonsa mukaista opetusta, vaan opetus on järjestetty tyttöjen kehitystason tai keskiarvon mukaan. Jos opetus järjestetään keskiarvon mukaan, on lopputulos Gaussin mukaan se, että liki kaikki tytöt ymmärtävät opetuksen, mutta pojista
tuskin puoletkaan.

Kaarina Tonteri muistuttaa myös siitä biologisesta tosiasiasta, että miehet ovat kymmenen senttiä pidempiä kuin naiset ja heillä on lihasvoimaa keskimäärin 60% enemmän. Jo tämäkin voi vaikuttaa tiettyihin ammmatteihin valikoitumista.

Miksei kukaan ole ottanut huomioon palkkojen tasa-arvotutkimuksissa huomioon näitä sukupuolten välisiä luontaisia eroja?
Jos esimerkiksi miehet ovat parempia sellaisissa ammateissa, jotka kansainvälisessä kilpailussa ovat Suomelle ensiarvoisen tärkeitä, globaali markkinatalous vääjäämättä  luo paineita  palkannousuun a.o. ammateissa. Muutenhan tapahtuu aivovuotoa Suomesta ulos ja siihen meillä ei liene varaa. On vain hyväksyttävä tiettyjen ammattien palkkaylivoima toisiin ammatteihin
nähden. Jos taas vaaditaan tutkintojen pituuden mukaista palkkatasa-arvoa, joudumme ojasta allikkoon, sillä kuka "hullu" kouluttautuisi "tärkeään" ammattiin, maksaisi itsensä kipeiksi veroja, ja lopputulos olisi, että  hänen veroistaan sitten kompensoitaisiin hyvinvointimme kannalta vähemmän tärkeiden ammattien palkkoja. Ulkomaita kireämpi verotus johtaisi vääjäämättä myös aivovientiin. Onko meillä tällaiseen varaa? Jos haluamme korkeata elintasoa, pitää hyväksyä se tosiasia, että kansantalouden hyvinvoinnin kannalta tärkeissä (etenkin vientiteollisuuden) ammateissa on pakko maksaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä palkkoja, vaikka ne palkat olisivatkin suurempia kuin vastaavan määrän opintoviikkoja suorittaneiden toisten alojen palkat, kunhan muistetaan, että korkeampia palkkoja maksetaan kaikille sukupuolille tehdyn työn mukaan.

Paluu
1