Suomessa ei ole
perustuslakituomioistuinta, siksi eduskunta itse katsoo, miten
perustuslakia tulkitaan. Vastoin perustuslain tekstiä ja EU:n
tasa-arvodirektiiviä, Suomessa asevelvollisuus ei koske
tasapuolisesti molempia sukupuolia.
Varusmiesten surkea taloudellinen kohtelu Suomessa
Pääesikunnan tutkimus YLE:n
uutisten mukaan kertoo, että mies menettää
varusmiesaikanaan keskimäärin 11 300 euroa. Kuten
näillä sivuilla olen osoittanut, tämän lisäksi
mies menettää eläkkeestään noin 1,5
prosenttia. Kun mies on keskimäärin eläkkeellä 12
vuotta, rahallinen lisämenetys on yli 3000 euroa
koko eläkeaikana. Jos pääesikunnan tutkimus
tulee julkiseksi, pistän siitä koosteen tänne, jos
sitä voi lainata.
Vangeille maksetaan Suomessa tehdystä työstä noin euro
tunnilta, varusmiehille ei mitään. 2011 jotkut
kansanedustajat puuhaavat varusmiehille kotiuttamisrahaa, joku satanen
koko ajalta. Jos varusmiehet saisivat saman kuin vangit, he saisivat
muutaman tuhat euroa, joka sekin on vähän, kun vertaamme
heidän taloudellisiin menetyksiinsä varusmiespalvelun aikana.
YLE-TV1:n
uutiset: keskeinen osa
äänitiedostona tässä
_________________________________________________________________________________________________________
Erilaisia
tilastoja
tutkiessani olen tullut tulokseen, että tilastoissa ja
todellisessa
elämässä varusmiehiä kohdellaan
Suomessa välttämättömänä pahana, jotka on
syytä
unohtaa.
Tässä muutama esimerkki:
1. Vain mies suorittaa asepalveluksen.
Perustuslaki ottaa kantaa maanpuolustusvelvollisuuteen kahdessa kohtaa:
Ote
pykälästä 6:
”Ihmiset
ovat yhdenvertaisia lain edessä.Ketään
ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri
asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen,
uskonnon,
vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun
henkilöön liittyvän syyn perusteella.”
Ote
pykälästä 127:
”Jokainen
Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan
puolustukseentai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa
säädetään.”
Kuitenkaan kukaan ei ole
pystynyt minulle selkokielellä sanomaan,miksi Suomen mies joutuu
huolehtimaan maanpuolustusvelvollisuudesta sekä miehen että
naisen puolesta
(asevelvollisuuslain mukaan).
Asiaa on käsitelty EY-tuomioistuimessa:
EY-tuomioistuimen
päätös C-285/98 11.1.2000 koskien tapausta, jossa Saksa
esti naista pääsemästä asetta
käyttäväksi sotilaaksi:
Saksa vetosi EU:n tasa-arvodirektiivin poikkeukseen:
Tasa-arvodirektiivin estämättä jäsenvaltiot saavat
jättää sen soveltamisalan ulkopuolelle sellaisen
ammattitoiminnan, ja tarvittaessa siihen johtavan koulutuksen, jossa
työntekijän sukupuoli on toiminnan luonteen tai
suoritusolosuhteiden kannalta ratkaiseva.
EY-tuomioistuin katsoi Saksan toimivan väärin, sillä
aseellinen sotilas ei ole sellainen ammatti, joissa miehellä ja
naisilla on sellaisia eroja, jotta poikkeuskohtaa voitaisiin
soveltaa.
Mistäpä löytyisi se rohkea Suomen mies, joka
vetäisi Suomen EY-tuomioistuimeen maamme perustuslain
"tasa-arvopykälän" 6 ja EU:n tasa-arvodirektiivin
rikkomisesta. EY-tuomioistuin on jo ottanut kannan, että
sotilaina voivat toimia yhtä lailla naiset kuin miehetkin!
2. Asevelvollisuudesta ei makseta palkkaa eikä eläke
kerry.
Onko asevelvollisuus niin arvotonta työtä, että
siitä ei tarvitse maksaa palkkaa? Uusien työeläkelakien
mukaan mies tulee saamaan palkkavajeen
lisäksi yli prosentinpienempää
työeläkettä kuin nainen. Jopa
äitiysrahasta (noin 75 % palkasta) maksetaan eläkettä.
3. Varusmiespalvelua ei lasketa tilastoissa työksi.
Siksiköhän siitä ei makseta palkkaa, kun
sitä ei tilastoissa hyväksytä työksi. Kun
laskemmevarusmiespalvelun työajan työaikalakien ja
Puolustusvoimien
oman henkilökunnan palkka-sopimusten mukaan, tekee varusmies
keskimäärin 2000-2500 tuntia
työtä. Kuitenkin ajankäyttötilastomateriaalin
selonteossa kerrotaan, että aineistosta on
poistettu asevelvollisuusaika. Niinpä kun tästä
materiaalista tehdään
kaikenlaisia vertailuja miesten ja naisten elinkaarentyönteosta,
nämä feministimieliset tilastonikkarit
varastavat
mieheltä
2000-2500 tuntia, EU-työaikadirektiivin mukaisesti laskien
3000-4000 tuntia, sillä silloin päivystys, joka suoritetaan
työpaikalla, ei kotona, lasketaan mukaan työajaksi.
Paluu