Kanteluni eduskunnan oikeusasiamiehelle, tehty verkossa:
Täyttämänne kantelulomake on lähetetty oikeusasiamiehen kansliaan. Teille lähetetään vielä asiasta kirjallinen saapumisilmoitus tai vastaus kirjoitukseenne.

Yhteystiedot

Sukunimi
Sumanen
Etunimi
Pauli

Kantelutiedot

1. Viranomainen, virkamies tai muu julkista tehtävää hoitava taho, jonka toimintaa arvostelette
Tilastokeskus

2. Jos kantelunne koskee viranomaisen menettelyä, jota pidätte lainvastaisena, selostakaa tarkemmin
- kenen menettelyä arvostelette? *
Mitä tapahtui? *
Milloin? *
Missä? *
Muuta?
Eduskunnan oikeusasiamiehelle

Asia: Vaadin teitä ryhtymään toimenpiteisiin, jotta Tilastokeskuksen palkkoja käsittelevät tilastot, etenkin palkkarakenne- ja ansiotasoindeksitilastojen kuvaukset saadaan sellaisiksi, että kaikkien on mahdollista ymmärtää tilastojen sisältö oikein.

Syy: Kaksi Suomen eniten siteerattua tutkimusta, Juhana Vartiaisen tutkimus vuodelta 2003 ja Tilastokeskuksen oman tutkijan Anna-Maija Lehdon tutkimus vuodelta 2007 ovat molemmat perustuneet väärään luuloon, että palkkarakennetilastossa ja ansiotasotilastossa materiaali on vakioitu siten, että ne täyttävät seuraavat kansainväliset Suomea sitovat palkkavertailusäännöt:

1. ILO:n samapalkkaisuuussopimus nro 100, jonka Suomi ratifioi vuonna 1962: "Samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka, johon ei liity mitään syrjintää sukupuolen tai siviilisäädyn perusteella, kun otetaan huomioon kaikki palkkaan tai muihin korvauksiin liittyvät seikat." Lyhyesti: "Equal pay for work of equal value".

2. EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, jossa todetaan : "Välitön tai välillinen sukupuoleen perustuva syrjintä samasta tai samanarvoisesta työstä maksettavaan korvaukseen vaikuttavissa tekijöissä ja ehdoissa on poistettava."

Molemmat ovat Suomea sitovia ja Suomi on vienyt nämä periaatteet perustuslakiinsa ja tasa-arvolakiin, vaikka niistä ei löydykään yhtä selväsanaista lausumaa "samanarvoisista töistä sama palkka".

Nämä kaksi tutkimusta ovat perustana STM:n tasa-arvoyksikön samapalkkaisuustoiminnassa ja ovat johtaneet siihen, että Suomessa tuhlataan miljoonia euroja sellaisen ongelman ratkaisemiseen, jota oikeasti ei ole olemassakaan. Suomessa miehet ansaitsevat enemmän kuin naiset, mutta jos vertailu tehdään ILO:n ja EU-direktiivin mukaisesti, mitään palkkaeroa ei kukaan ole voinut toteen näyttää.

Tilastokeskuksen toiminta, johon haluan muutosta:

Tilastokeskukselta ilmestyy useita tilastoja, joissa verrataan heidän mukaansa naisten ja miesten ansioitaesim. palkkarakennetilasto ja ansiotasotilasto. Molemmat perustuvat samoihin työnantajilta kerättyyn palkka-aineistoon. Kuten jokainen palkkatietojen kanssa työskentelevä tietää, palkka-aineistossa ei ole tietoa tehdyistä todellisista työtunneista. Molemmista tilastoista Tilastokeskus antaa julkisuuteen tietoja, jotka ovat puutteellisia tai tosiasioiden vastaisia ja yleisesti luullaan, että kyseessä on palkkavertailu.

Seuraavassa esitän suurimmat virheet tilastoista annetuissa tiedoissa:

1. Palkkarakennetilasto

Ote palkkarakennetilaston laatuselosteesta:

Säännöllisen työajan ansio perustuu säännölliseen viikkotyöaikaan.Säännöllisen työajan ansioon luetaan kultakin palkanmaksujaksolta
* peruspalkka
* tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät
* työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät
* työaikalisät
* toimihenkilöiden tulos- ja suoritusperusteinen palkanosa, työntekijöiden suoritusperusteiset ansiot
* luontoisetujen verotusarvo
* (palkkarakennetilastossa lisäksi ei- tehdyltä työajalta maksettu palkka).
Säännöllisen työajan ansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita.

Ensimmäinen virhe on siinä, että Tilastoskeskus ei tunne sitä tosiasiaa, että Suomessa on tuhansia/kymmeniä tuhansia palkansaajia, jotka ovat tehneet suoraan paikallisesti työnantajan kanssa työsopimuslaissa määritellyn kokonaispalkkasopimuksen, joka ohittaa ammattiliitojen työehtosopimukset. Kokonaispalkkauksessa työntekijälle korvataan palkan yhteydessä myös ylityökorvaukset, joita ei siis makseta erikseen. Katso liite

2.

Esimerkki: Kun kesällä 2010 nousi kohu Eduskunnan virkamiesten yli 10 % "palkankorotuksesta", antoi Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö tiedonannon, jonka mukaan asianomaiset virkamiehet siirtyvät kokonaistyöaikaan ja varsinaisen palkankorotuksen osuus oli 2 %. Loput oli korvausta ylityötunneista, joiden kokonaismäärää ei voida etukäteen määrittää. Kokonaispalkkaa tekeviä verrataan tilastossa säännöllistä työtä (ilman tuntiperustaisesti maksettavia ylitöitä) tekevien palkkoihin.

Muita henkilöryhmiä, joille säännöllistä viikkotyöaikaa ei voida määrittää, ovat esimerkiksi provisiopalkkaiset ja matkatyötä tekevät.

Ensinnäkin vaadin, että vastaisuudessa palkkarakennetilastosta jätetään pois yllämainitut henkilöryhmät, jotta siitä tehtyä miesten ja naisten vertailu voitaisiin kutsua palkkavertailuksi. Jos niin ei tehdä, on kysymyksessä ansiovertailu, joka seikka tulee ilmoittaa selkeästi maininnalla: "Ansiovertailussa ei ole otettu huomioon miesten ja naisten erilaisia todella tehtyjä työtunteja."

Toiseksi on huomioitava, että vertailussa on mukana sekä
- epämukavan työajan lisät (yö-, ilta-, pyhä- ja vuorotyö). Jos niitä ei poisteta vertailuaineistosta, emme voi puhua "saman työn" palkkavertailusta, vaan ansiotasovertailusta. Ei päivätyötä tekevä voi vaatia samaa palkkaa kuin samaa työtä yöllä tekevälle maksetaan.

- mukana ovat myös olosuhdelisät, kuten likaisen, raskaan ja vaarallisen työn lisät. Samalla työpaikalla putkimies, joka asentaa putkistoa uuteen rakennukseen, ei voi vaatia likaisen työn lisää, joka maksetaan viemäritukosta puhdistavalle työtoverille. Miksi yleisellä tasolla naiset olisivat oikeutettuja likaisen työn lisään, jos he eivät tee likaisia töitä? Työn likaisuus, raskaus ja vaarallisuus tekevät työstä eriarvoista verrattuna puhtaisiin, keveisiin ja turvallisiin töihin myös yleisellä tasolla. Kun näitä lisiä ei ole poistettu, on kysymyksessä ansiotasovertailu, ei palkkatasovertailu.

Pyydän teitä huolehtimaan siitä, että Tilastokeskus ei palkkarakennetilaston yhteydessä käytä miesten ja naisten ansioita verratessaaan käytä nimitystä "palkkaero", koska kysymyksessä on ILO:N ja EU-direktiivin mukaan "ero ansioissa".

2. Ansiotasoindeksi (seuraavassa kopio tilastokeskuksen nettisivuilta)

Ansiotasoindeksin kuvaus:
Suomen virallinen tilasto
Ansiotasoindeksi
Tuottaja: Tilastokeskus
Kuvaus: Palkansaajien säännölliseltä työajalta maksettavien ansioiden kehitystä mittaava indeksi, joka sisältää tulospalkkiot ja sopimuksiin perustuvat kertaerät. Tulospalkkiot ja työehtosopimuksiin perustuvat kertaluonteiset erät on kirjattu kalenterivuosittaisina keskiarvoina vuoden kullekin neljännekselle. Ansiotasoindeksissä mitataan määrältään vakioidun työpanoksen kehitystä, joten siinä ei ole mukana yli- ja lisätöiden vaikutusta.

Virheet:
a) Väitetään, että kysymyksessä on säännölliseltä työajalta maksettavat ansiot.
Kuten yllä olen kertonut, palkkatiedoissa on mukana tuhansia/kymmeniä tuhansia palkansaajia, joilla kysymyksessä ei ole säännöllisen työajan ansiot, vaan kokonaistyöajan ansiot. Näiden henkilöiden säännöllistä työaikaa ei työsopimuksessa ole määritelty.
b) Väitetään, että mitataan määrältään vakioidun työpanoksen kehitystä.
Väitän, että työpanosta ei ole vakioitu tehdyn työajan suhteessa. Miten työpanos vakioidaan aineistosta, johon todella tehtyjä työtunteja ei ole kirjattu? Tilastokeskuksen tulee ilmoittaa selkeästi, mitä tämä vakiointi tässä yhteydessä tarkoittaa! Ainakaan se ei voi olla sopusoinnussa ILO:n ja EU-direktiivin mukaisen vertaluvaatimuksen kanssa.
c) Tilastokeskus sanoo: Siinä ei ole mukana yli- ja lisätöiden vaikutusta.
Nimenomaan juuri yli- ja lisätöiden vaikutusta ei ansiotasoindeksissä voida eliminoida. Mitenkokonaispalkkauksessa olevien ylityöt on eliminoitu? Eihän niistä ylitöistä pidetä mitään kirjaa, jotka sisältyvät kokonaispalkkaan. Ei myöskään ole oetteu huomioon sitä vaikutusta, kun naiset vaihtavat enemmän ylitöitä vapaa-aikaan kuin miehet. Näitäkään vapaana pitoja ei näy palkkalaskennassa, eikä niiden vaikutustavoida palkkalaskenta-aineiston pohjalta eliminoida. Neljä ja puoli tuntia ylitöitä tekee kokonaisen päivän vapaa-aikaa. Missä näkyy ajankäyttötilastossa ylityötuntien korotusosan vaikutus? Ei sitten missään.

- - - - - - -

Pyydän teitä ottamaan huomioon, että kumpikaan tilasto ei täytä ILO:N ja EU-direktiivin mukaista määritelmää tasa-arvoisesta sukupuolten palkkojen vertailusta.

Liitteessä yksi on sähköpostikirjeenvaihtoni Juhana vartiaisen kanssa, jonka tutkimusta vuodelta 2003 pidetään miesten ja naisten palkkavertailun perusteoksena. Kuten kirjeenvaihdosta ilmenee, Jahana Vartiainen on Tilastokeskuksen antaman puutteellisen informaation perusteella luullut, että aineisto on vakioitu tehtyjen työtuntien mukaan. Kun näin ei todellisuudessa ole, Juhana Vartiainen toteaa, että hän olisi päätynyt toisenlaisiin tuloksiin.

Toinen tutkimus, johon nykyään yleisesti viitataan on Tilastokeskuksen julkaisu vuodelta 2007: Tasa-arvo työn takana, tekijät Hanna Sutela ja Anna-Maija Lehto.
Lainaus Anna-Maija Lehdon artikkelista sivulta 61: "Palkkatilastojen ansiotasoindeksi on ehkä eniten käytetty kuvattaessa sukupuolten palkkaeroja. Ansiotasoindeksissä keskimääräiset kuukausiansiot kuvaavat kokoaikaisen ja täyttä palkkaa saaneen säännöllisen t e h d y n työajan ansioita."
Virhe on valtava: Kyseessä ei voi olla tehdyn työajan ansiot, sillä tehtyä työaikaa ei näy palkkatiedoissa. Tilastossa on teoreettisen työajan ansiot, joissa myös tekemättömät työtunnit (esim. lomat, sairausaika ja muut poissaolotunnit sekä vapaaksi vaihdetut ylityötuntien korotusosat) lasketaan mukaan teoreettisiin työtunteihin.

Tilastokeskuksen mukaan ansiotasoindeksin teoreettiset työtunnit ovat: Naiset 38,5 tuntia viikossa ja miehet 38,8 tuntia viikossa. Kun laskemme todella tehdyt työtunnit samalle henkilöryhmälle, joka on ansiotasoindeksin pohjana (kokoaikatyötä tekevät ilman rahassa tuntiperustaisesti maksettuja ylityötunteja) Tilastokeskuksen ajankäyttötilastosta, saamme todella tehdyiksi työtunneiksi: Naiset 34,1 tuntia viikossa ja miehet 40,7 tuntia viikossa. Suomessa kokoaikatyötä tekevät naiset tekevät todellisina tehtyinä työtunteina vuositasolta laskettuna 83,8 % miesten työtunneista.

Miten tähän on päädytty?

Tilastokeskus ei ole toiminut siten, että se olisi tuottanut yleisesti ymmärrettyjä tilastoja. Kokeneetkin tutkijat ovat erehtyneet tilastojen kertomasta tuloksesta. Huippuna se, että Tilastokeskuksen oma tutkija, Anna-Maija Lehto ei ole ymmärtänyt ansiotasoindeksitilaston sisältöä, vaan on kirjoittanut Tilastokeskuksen julkaisemassa kirjassa päätelmiä, jotka ovat ristiriidassa ILO:n ja EU-direktiivin mukaisen palkkavertailutulkinnan kanssa.

Edellytän teiltä toimenpiteitä, jotta Tilastokeskus toimii siten, että nämä virheet eivät toistu.

Yhteenveto:

1. Mielestäni Tilastokeskuksen tulee vetää myyynnistä seuraavat julkaisut:
- Naiset ja miehet Suomessa 2007, koska siinä sivulla 54 on virheellinen kuvateksti: "Keskimääräiset kuukausiansiot kuvaavat kokoaikaisen ja täyttä palkkaa saaneen palkansaajan säännöllisen tehdyn työajan ansioita. Keskiansiot lasketaan ansiotasoindeksin aineistosta."
- Hanna Sutela-Anna Maija Lehto: Tasa-arvo työn takana. Sama virhe kuin edellisessä julkaisussa.

2. Mielestäni Tilastokeskuksen tulee julkistaa lehdistötiedote ja tiedonanto nettisivuilla yllämainituista virheistä, jotta ILO:N ja EU-direktiivin laskentatavan vastaisten virheellisten tilastojen käyttö lopetetaan
palkkavertailuissa.

3. Mielestäni Tilastokeskuksen tulee pistää nettisivuilleen sekä kansanomainen, että tieteellisen tarkka kuvaus sekä ansiotasoindeksin että palkkarakennetilaston miesten ja naisten ansiovertailun aineistosta ja sen käsittelystä.

4. Mielestäni Tilastokeskuksen tulee informoida Sosiaali- ja Terveysministeriön tasa-arvoyksikköä, että sen ansiotilastoja käytetään väärin väittämällä niitä kelvollisiksi palkkavertailuun, vaikka siihen ne eivätsovellu ILO:n ja EU-direktiivin mukaan tulkittuna.

5. Mielestäni Tilastokeskuksen on informoitava Tasa-arvovaltuutetun toimistoa, että sen julkaisussa Juhana Vartiainen: "Sukupuolten palkkaeron tilastointi ja analyysi" ovat käsitteet ansio ja palkka menneet sekaisin, kun niitä tarkastellaan ILO:n ja EU-direktiivin mukaisina käsitteinä.

6. Mielestäni Tilastokeskuksen tulee kehittää palkkatilastointia siten, että palkkasummien vakioinnissa siirrytään teorettisesta työajasta todella tehtyyn työaikaan. Tilastokeskus ei saa käyttää palkka-käsitettä silloin kun todellisia työtunteja ei ole huomioitu vertailuissa. Vaatimukseni koskee ansiotasoindeksiä, palkkarakennetilastoa, tulonjakotilastoa ja työolotutkimusta. Todelliset työtunnit on tarkasteltava vuositasolla ja on myös otettava huomioon elinikäiset työtunnit, mikäli työehtosopimuksista johtuen niillä voidaan osoittaa olevan palkkaetuutta.

7. Koska Suomen lainsäädäntö pakottaa miehet täyspäiväistä maanpuolustustyötä työtä tekeviksiasevelvollisiksi, on tämä otettava huomioon miesten ja naisten palkkavertailuissa joko lisäämällä miesten työtunteihin maanpuolustukseen käytetyt tunnit Puolustusvoimien henkilökunnan työehtosopimuksen mukaan laskettuna tai sitten niin, että huomioidaan vaikutuksen olevan 2,5 %, sillä mies tekee ilmaista työtä yhteiskunnalle lähes vuoden neljästäkymmenestä työvuodestaan. Rahallinen vaikutus on vielä suurempi (lähes 3%), sillä miehen työurasta jää viimeisen työvuoden ansiot ennen eläkkeelle siirtymistä saamatta. Miksi kantahenkilökunnan ja värvättyjen työ otetaan tilastoihin, mutta ei asevelvollisen miehistön?

Pauli Sumanen
___________________________________

Liite 1: Sähköpostini Juhana Vartiaiselle ja hänen vastauksensa siihen.

lähettäjä pauli sumanen
vastaanottaja juhana.vartiainen
date (päiväys) 6. toukokuuta 2010 20.52
aihe tutkimuksesi 2000-luvun alussa
lähettänyt gmail.com

Hej.

Osmo Soininvaara ilmoitti ottavansa yhteyttä sinuun, kun sinä tutkimuksessasi päädyit miehen ja naisen palkkaerossa olevan 10 % selvittämättömän eron 2000-luvun alussa. Hän ei ole sitä lupauksestaan huolimatta tehnyt.

Kun olen tutkinut sitä samaa palkkamateriaalia kuin sinä, olen huomannut, että siitä ei selviä miesten ja naisten eripituinen työaika. Kun olen työni puolesta useammassakin yrityksessä vastannut k.o. materiaalin tuottamisesta, tiedän, ettei palkanlaskentamateriaaliin edes käsketä tallentaa todellisia tehtyjä työtunteja, vaan sinne kirjataan teoreettiset työtunnit. Vuosilomat, arkipyhätunnit, vapaaksi vaihdetut ylityöt, sairaslomat y.m. poissaolot lasketaan palkkamateriaalissa tehdyiksi työtunneiksi, jos niistä maksetaan palkkaa.

Kun katsomme muusta materiaalista (esim. ajankäyttötilasto), huomaamme, että todellisuudessa miehet tekevät normaalina vuoden keskimääräisenä viikkotyöaikana noin 10 % enemmän työtä kuin naiset.

Otitko sinä tutkimuksessasi huomioon tämän miesten ja naisten erilaisen työhön panostamisen vai et?

Tämä on tärkeää, sillä Osmo Soininvaara vetoaa sinuun ja väittää sinun ottaneen huomioon k.o. tunnit poistettuna materiaalista.
Lisäksi haluaisin tietää, miten käsittelit sitä noin 30 000 henkilön ryhmää, jolla on kokonaistyöaika?

Työsopimuslain mukaan voidaan sopia, että esimiesasemassa oleville voidaan sopia kokonaistyöaika, jossa ylityöt sisältyvät palkkaan ja normaalia työaikaa ei määritellä.

Otitko huomioon, että heidän palkkatulojaan ei voi verrata sellaisen henkilön palkkaan, jolla normaali työaika on määritelty? poistitko nämä henkilöt palkkavertailustasi?

Ystävällisin terveisin Pauli Sumanen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
|
Juhana Vartiainen
-> minä

tarkemmat tiedot 6. toukokuuta

Terve

Muistot alkavat olla vähän kaukaisia ... mutta tietysti tarkoitus oli käyttää standardoitua tuntipalkkaa tai kuukausipalkkaa, joka olisi laskettu mahdollisimman samalla tavalla naisille ja miehille. Mutta muistaakseni palkkarakennetilastossa tuo oli tehty valmiiksi enkä minä tehnyt sitä itse -- tosin en ole tuosta aivan varma. Jos aikastandardointi on palkkarakennetilastossa epäluotettava, tulokset ovat tietysti harhaisia.

Omaa luottamusta tuloksiini vahvisti se että olin saanut aika samanlaisia tuloksia aiemmin -- kun olin laskenut tuntipalkkoja teollisuuden alkuperäisestä palkkatilastosta, jossa oli rekisteröity tunnit ja korvaukset erikseen urakka-, palkka- ja palkkiotyössä. Nuo tiedot tulevat käsittääkseni yritysten palkkakirjanpidosta mikä lisännee niiden luotettavuutta.

Terveisin

Juhana


Juhana Vartiainen

Head of Research Division
National Institute for Economic Research (http://www.konj.se), Stockholm
___________________________________
Liite 2:

Otteita työsopimuksestani Kone OY:n kanssa 1977:

2. Työaika: Toimihenkilön työaika on sama kuin yhtiön konttorin yleinen työaika. Tarvittaessa toimihenkilö on velvollinen suorittamaan lisä-, yli ja sunnuntaityötä. Työaikaan nähden hän kuuluu työaikalain 3 pykälän 1 momentin tarkoittamiin henkilöihin.

4. Lisä- yli tai sunnuntaityöt: Toimihenkilön työskennellessä yli normaalin työajan, hänelle ei suoriteta lisä- tai ylityöpalkkiota.
_______________________________________________________________
3. Miksi menettely tai päätös on mielestänne lainvastainen?
Ilmenee kohdassa 2

4. Oletteko kannellut tai valittanut asiasta jo muulle viranomaiselle? 
Mille viranomaiselle? En
Milloin? 
Onko asia jo ratkaistu?
Ei ole

Paluu