Tuulikki Petäjäniemi 2004:  Selvitys hallituksen samapalkkasuusohjelman rakentamisen edellytyksistä yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.  Työryhmämuistio STM 2004:13

Ote raportista:    "2.2 Naisen euro on 80 senttiä – mitä tämä mittaa?
Suomessa palkkaerosta puhuttaessa etenkin julkisuudessa määritellään usein naisten ja miesten välinen palkkaero noin 20 prosentiksi. Tämä prosenttiluku kuvaa keskimääräistä naisten ja miesten välistä palkkaeroa, joka on laskettu säännöllisen työajan kuukausiansioiden perusteella. Kysymys ei siis ole samasta työnantajasta eikä samasta tai samanarvoisesta työstä, vaan laskelmassa ovat mukana kaikki toimialat ja kaikki tehtävät."

Kommenttini: Ansiot ja palkka menneet sekaisin. Joskus Tuulikki Petäjäniemen raportteja lukiessa tulin jo ajatelleeksi, että hän ymmärtäisi eron, mutta ei sittenkään. 

Ote raportista: "Keskimääräinen palkkaero kuvaa tietyllä tavalla naisten ja miesten töiden erilaista arvostusta, jolla on muun muassa historialliset juurensa. Keskimääräinen palkkaero on viesti myös eri sektoreiden erilaisesta palkanmaksukyvystä."

Kommenttini: Onko näin myös silloin, kun osoitetaan, että naisten palkka on suurempi kuin miesten, vai onko tässä lausunnossa takana feminististä tieteellisesti todistamatonta päättelyä?

Ote raportista:    "Vuosittaisessa kokonaisansiossa palkkaerot suurimmillaan
  Naisten ja miesten väliset palkkaerot näyttävät varsin erilaiselta riippuen siitä, mitä ansioita kulloinkin otetaan tarkasteluun. Laajimmillaan palkkaerot ovat vuotuisia kokonaisansioita tarkasteltaessa. Silloin mukaan lasketaan normaalin palkan lisäksi olosuhteiden ja epämukavan työajan perusteella maksettavat lisät, ylityön ja lisätyön ansiot, luontoisetujen verotusarvo sekä tulos- ja suoritusperusteiset palkanosat koko vuodelta. Kokonaisvuosiansioiden ero naisten ja miesten välillä on lähes 30 prosenttia naisten vahingoksi. Ero kasvaa näin suureksi muun muassa siksi, että naisten osa-aikaisten ja määräaikaisten työsuhteiden osuus on suurempi, minkä lisäksi miehet tekevät naisia enemmän ylitöitä. Ylityöpalkkojen ohella miehet saavat selvästi useammin myös erilaisia satunnaisia tai tuloksesta riippuvia palkanlisiä. Vakiintunut käsitys työmarkkinoilla ja oikeuskäytännössä on, että kokoaikaisesta ja osa-aikaisesta työskentelystä sekä yli- ja lisätöistä tai erilaisista olosuhdelisistä johtuvat palkkaerot ovat hyväksyttäviä. Kokonaan toinen kysymys on, ovatko työjärjestelyt sinänsä tasapuolisia.

Kommenttini: Tässä on suuri virhe. Arvio 30 % erosta ei perustu verotilastoihin, vaan mihin??? Olosuhde- ja epämukavan työajan perusteella maksettavat lisät ovat mukana kuukausiansiovertailussa eikä niitä tietenkään pitäisi ottaa laskelmiin mukaan kahteen kertaan. Niinpä maininta 30 % erosta ei pidäkään paikkaansa. Tilastokeskuksen tulo- ja varallisuustilaston mukaan vuonna 2007 naiset saivat vuodessa 76,2 % palkkatuloja miesten määrästä. Lukujen 23,8 % ja 30 % välillä on valtava aukko.

Ja tällaisten raporttien perusteella hallitukset meillä suunnittelevat "tasa-arvopolitiikkaa", joissa on perusteluissakin kymmenien prosenttien heittoja.

Paluu